Kansanedustaja Paula Werning (sd) pitää tärkeänä, että eritysäitiysrahan myöntämisperusteesta saadaan yhtenäinen ja tasapuolinen.
Tämänhetkisen määritelmän mukaan erityisäitiysrahaa voidaan myöntää, mikäli työntekijä joutuu olemaan poissa työstä ennen varsinaista äitiysrahakautta siinä tapauksessa, että hän joutuu työssään alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille tai muulle vastaavalle seikalle.
– Mikäli näitä vaaratekijöitä ei voida välttää eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä raskauden ajaksi, erityisäitiysrahan turvin töistä poisjäänti on perusteltua. Näin varmistetaan se, että mikään ei vaaranna äidin tai sikiön terveyttä, Werning tarkentaa.
Ensihoitotyössä useat näistä kriteereistä kuitenkin täyttyvät. Näiden kriteereiden lisäksi väkivallan uhka ensihoidossa on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi. Suomen Ensihoitoalan Liitto on selvittänyt, onko ensihoitajille myönnetty raskauden aikana erityisäitiysrahaa, ja mitkä ovat olleet myöntämisperusteet.
– Selvityksessä on tullut esille, että iso osa erityisäitiysrahan hakijoista ei ole tätä saanut, koska Kelan asiantuntijalääkäri on sen heiltä evännyt. Syynä on ollut se, että kriteerit eivät ole täyttyneet, Werning toteaa.
Tähän epäkohtaan Werning toivoo muutosta. Erityisäitiysrahan myöntämisperusteiden ja niiden soveltamisen epätasa-arvo eri alojen välillä sekä jopa alan sisällä, ei ole tasa-arvoinen. Lisäksi myös korona-epidemian aikana tietoon on tullut, että osalle ensihoitajista on myönnetty tällä perusteella erityisäitiysraha ja osalle ei. Näinhän ei asiat tietenkään voi olla.
Werning on tehnyt ministerille kirjallisen kysymyksen siitä, miten ensihoidossa tasapuolinen mahdollisuus jäädä eritysäitiysrahan turvin töistä pois varmistetaan sekä miten huomioidaan lisääntynyt väkivallan uhka tehokkaammin myöntämisperusteissa.
Kommentit