Vanhuspalvelujen uudistus on hallituksen yksi kärkihankkeista

Kansanedustaja Paula Werning (sd), sosiaali- ja terveysvaliokunnan varajäsen katsoo, että keskustelu vanhuspalveluiden sujuvuudesta on aiheellista ja on tyytyväinen siihen, että hallitus tekee huolellista työtä vanhuspalvelujen uudistamisessa. THL toteutti toukokuussa 2020 laajan tutkimuksen kunnille vanhuspalvelujen tilanteesta. Kyselyn perusteella selvisi, että kotihoitoa ei ole kaikille tarjolla riittävästi. Iäkkäiden palveluja koskeva lainsäädäntöuudistus on parhaillaan valmistelussa. – Hallitus katsoi tarpeelliseksi vahvistaa vanhusten mahdollisuutta ja oikeutta saada ne palvelut, joiden tarve on todettu tärkeäksi. Samalla turvataan myös riittävä henkilöstöresurssi palveluja toteuttamaan, Werning sanoo. Vanhuspalvelujen uudistamisen ensimmäinen vaihe on jo käynnistynyt, kun ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön mitoitus 0,7 säädettiin lakiin ja tulee voimaan asteittain. Lisäksi iäkkäiden palvelujen laatusuositus 2020-2023 on julkaistu lokakuussa 2020 kuten myös poikkihallinnollinen Ikäohjelma 2030 ja molempien toimeenpano on jo käynnistynyt, Werning täsmentää. Kansanedustaja Werningin mukaan vanhuspalvelujen toisen vaiheen uudistuksen keskeisin tavoite on, että ikääntynyt voi asua kodissaan turvallisesti ja saaden riittävän ja tarpeellisen avun kotiin. – Kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen välttämättömäksi tarvittavat toimenpiteet käsittävät monimuotoisia ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia. Tässä oikea-aikaisuuden arviointi siitä, mikä asumismuoto tulee olla, on tärkeässä asemassa. Omaishoito on myös korvaamatonta ja erittäin tärkeä osa vanhusten hoidon kokonaisuutta. Sen kehittämiseen tulee panostaa tulevaisuudessa vieläkin enemmän ja omaishoitajan jaksamisesta tulee myös huolehtia. Kotihoidon henkilöstön työpanos suunnataan jatkossa entistä enemmän vastaamaan asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita. – Työvuorosuunnittelulla voidaan vaikuttaa työn kuormittavuuteen. Riittävillä resursseilla on suora vaikutus hoidon laatuun ja asiakkaiden kokemukseen saamastaan avusta. Asiakaslähtöinen hoitotyö on välttämätöntä, sillä jokainen ikääntynyt on ainutlaatuinen yksilö omien hoidontarpeittensa kanssa, Werning toteaa. Ministeri Henriksson tiedotti toukokuun lopussa vanhusasiainvaltuutetun tehtävän perustamisesta ja siihen lisätalousarviossa osoitetusta rahasta. -On hienoa, että tulevaisuudessa meillä on nimetty viranomainen edistämässä myös ikääntyneiden oikeuksien toteutumista ja tuomaan heidän näkökulmiaan myös päätöksentekoon, sanoo Werning. Werning toivoo tiedotteessaan esille otettujen asioiden selkiinnyttävän oppositiollekin sen, että hallitus on tosissaan paneutunut vanhuspalvelujen parantamiseen. Parannukset olisi voitu tehdä jo edellisten hallitusten aikana, sillä tiedossa on ollut väestön ikääntymisen myötä kasvavien palvelujen tarve jo kauan ennen nykyistä hallitusta.

Kommentit

Jätä kommentti