Ikääntyneellä oltava oikeus turvalliseen arkeen ja hoitajan läsnäoloon

6.2.2020

Kansanedustaja Paula Werning pitää hallitukselta merkittävänä toimena hoitajamitoituksen
korottamista 0,7:n.

  • Hoitajamitoitus 0.7 kirjataan tämän hallituksen toimesta lakiin. Tämä laki on merkittävä ja
    välttämätön parannus vanhuspalveluiden laadun kannalta. Hoitajamitoituksen lisäksi tulee
    muistaa palveluiden kehittämisen tarpeellisuus, ammatillisen yhteistyön merkitys sekä työnjaon
    uudelleen tarkastelu. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin vaikuttaa merkittävästi myös
    hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, Werning sanoo tyytyväisenä.
  • Ymmärrettävää on, että uusia hoitajia ei yhdessä yössä kentälle saada.  Henkilöstön saatavuuden
    varmistamiseksi on pohdittu monenlaisia keinoja. Jotta jatkossa koulutettua hoitohenkilöstöä on
    tarpeeksi, tulee ensisijaisesti ennakoida koulutustarpeita ja hyödyntää erilaisia koulutuspolkuja,
    Werning jatkaa.
    Ikääntyneiden hoidossa moniammatillinen osaaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa on pidettävä
    huoli siitä, että hoiva-avustajakoulutus yhdenmukaistetaan ja tämä tehtävä vakiinnutetaan
    palvelujärjestelmään.
  • Ikääntyneiden palveluissa on tilaa erilaisille ammattilaisille. Hoiva-avustajan tehtävät tulee
    määrittää selvästi ja huomioida kunkin työntekijän vastuut työympäristössä ikääntyneen
    turvallisuus ja palveluiden laadukkuus huomioiden, Werning painottaa.
    Werning huomauttaa, että hoitajamitoituksen rahoitus ratkaistaan hallituskauden menokehyksen
    puitteissa. Vuoden 2023 rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se
    vaaranna palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita.
  • Me emme voi tinkiä niistä hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista, joilla
    kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja ja lisätään kansalaisten yhdenvertaisuutta.
    Vanhuspalvelulain rahoitusta ei ratkaista heikentämällä muiden ryhmien palveluita tai etuuksia
    eikä myöskään asettamalla ikäluokkia tai avutarvitsijoita vastakkain, Werning sanoo.
  • Hoitajamitoituksen rahoitus on tarkoitus hoitaa mm. purkamalla terveydenhuollon ja
    sairaanhoidon monikanavainen rahoitus (tällä hetkellä esim. yli 80% lääkärinpalkkioiden
    korvauksista kohdentuu nykyisin erikoislääkärikäynteihin), hankintojen ja kilpailutusosaamisen
    tehostamisella (tämä vaikuttaisi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun laitos- ja
    asumispalveluissa), keskittämällä resursseja digitalisaatioon (esim. mikäli digitalisaation
    seurauksena poistuu 1% kotihoidon käynneistä, summittainen säästöarvio on 10 miljoonaa euroa).
    Lisäksi lääkehoidon kustannusten kasvun taittamiseksi on kartoitettu keinoja, joilla voisi saada
    valtiontalouteen säästövaikutuksia, käytännössä tämä tarkoittaisi toimenpiteitä avohuollon
    lääkejakelu- ja korvausjärjestelmässä, Werning kiteyttää.
    Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa
    oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Samassa yhteydessä todetaan, että palvelut ovat
    kustannustehokkaita ja vaikuttavia.

Kommentit

Jätä kommentti