6.2.2020

Kansanedustaja Paula Werning pitää hallitukselta merkittävänä toimena hoitajamitoituksen
korottamista 0,7:n.

• Hoitajamitoitus 0.7 kirjataan tämän hallituksen toimesta lakiin. Tämä laki on merkittävä ja
  välttämätön parannus vanhuspalveluiden laadun kannalta. Hoitajamitoituksen lisäksi tulee
  muistaa palveluiden kehittämisen tarpeellisuus, ammatillisen yhteistyön merkitys sekä työnjaon
  uudelleen tarkastelu. Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin vaikuttaa merkittävästi myös
  hoitohenkilökunnan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin, Werning sanoo tyytyväisenä.
• Ymmärrettävää on, että uusia hoitajia ei yhdessä yössä kentälle saada.  Henkilöstön saatavuuden
  varmistamiseksi on pohdittu monenlaisia keinoja. Jotta jatkossa koulutettua hoitohenkilöstöä on
  tarpeeksi, tulee ensisijaisesti ennakoida koulutustarpeita ja hyödyntää erilaisia koulutuspolkuja,
  Werning jatkaa.
  Ikääntyneiden hoidossa moniammatillinen osaaminen on tärkeää. Tulevaisuudessa on pidettävä
  huoli siitä, että hoiva-avustajakoulutus yhdenmukaistetaan ja tämä tehtävä vakiinnutetaan
  palvelujärjestelmään.
• Ikääntyneiden palveluissa on tilaa erilaisille ammattilaisille. Hoiva-avustajan tehtävät tulee
  määrittää selvästi ja huomioida kunkin työntekijän vastuut työympäristössä ikääntyneen
  turvallisuus ja palveluiden laadukkuus huomioiden, Werning painottaa.
  Werning huomauttaa, että hoitajamitoituksen rahoitus ratkaistaan hallituskauden menokehyksen
  puitteissa. Vuoden 2023 rahoitus ratkaistaan pääosin STM:n pääluokan sisältä siten, ettei se
  vaaranna palveluiden tai etuuksien nykyistä tasoa eikä hallitusohjelmassa sovittuja tavoitteita.
• Me emme voi tinkiä niistä hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista, joilla
  kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja ja lisätään kansalaisten yhdenvertaisuutta.
  Vanhuspalvelulain rahoitusta ei ratkaista heikentämällä muiden ryhmien palveluita tai etuuksia
  eikä myöskään asettamalla ikäluokkia tai avutarvitsijoita vastakkain, Werning sanoo.
• Hoitajamitoituksen rahoitus on tarkoitus hoitaa mm. purkamalla terveydenhuollon ja
  sairaanhoidon monikanavainen rahoitus (tällä hetkellä esim. yli 80% lääkärinpalkkioiden
  korvauksista kohdentuu nykyisin erikoislääkärikäynteihin), hankintojen ja kilpailutusosaamisen
  tehostamisella (tämä vaikuttaisi ikääntyneiden, vammaisten ja lastensuojelun laitos- ja
  asumispalveluissa), keskittämällä resursseja digitalisaatioon (esim. mikäli digitalisaation
  seurauksena poistuu 1% kotihoidon käynneistä, summittainen säästöarvio on 10 miljoonaa euroa).
  Lisäksi lääkehoidon kustannusten kasvun taittamiseksi on kartoitettu keinoja, joilla voisi saada
  valtiontalouteen säästövaikutuksia, käytännössä tämä tarkoittaisi toimenpiteitä avohuollon
  lääkejakelu- ja korvausjärjestelmässä, Werning kiteyttää.
  Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on maa, jossa jokainen saa hoitoa, hoivaa ja huolenpitoa
  oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Samassa yhteydessä todetaan, että palvelut ovat
  kustannustehokkaita ja vaikuttavia.