19.12.2019
Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden
kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tämän avulla ihmisten
liikkuvuus ja turvallisuus paranee, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle.
Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi.
Rahoitukseen on ehdotettu pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien
korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi.

• Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka. Ja se on paljon. Verkon
  kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, koska asiaan ei olla puututtu. Tämä hallitus puuttuu asiaan ja
  parannuksia on tiedossa koko maassa, Werning sanoo.
  Lisärahoitusta on kohdistettu 12,95 miljoonalla eurolla esimerkiksi pienehköihin eri puolilla maata
  sijaitseviin hankkeisiin.
• Näillä toimenpiteillä taataan helpotusta niin arjen liikkumiseen kuin liikenneturvallisuuteenkin.
  Lisäksi nämä toimet tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, Werning toteaa.
  Werningin mukaan myös ilmastopolitiikka ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat keskeisessä
  asemassa väyläverkon kehittämisessä. Korjauksissa otetaan huomioon esimerkiksi vaikutukset
  vesien laatuun.
  Raideliikenteen kehittämiseen ja parantamiseen on satsattu kunnolla. Raidehankkeisiin on
  osoitettu n. 700 miljoonaa euroa ja uusia ratahankkeita ympäri maata onkin suunnitteilla
  merkittävä määrä.
• Nämä raidehankkeet tukevat ihmisten sujuvaa liikkuvuutta. Lisäksi vaarallisten tasoristeyksien
  poistamiseen on ehdotettu 22 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021, Werning huomauttaa.
  Pitkäjänteinen infrastruktuurin kehittäminen korostuu, kun hallitusohjelman mukainen 12-
  vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma käynnistyy.
• Jatkossa pääväylien palvelutasoa, toimivuutta ja muutostarpeita arvioidaan 12-vuotisen
  suunnitelmatyön yhteydessä. Näin yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja
  vientisatamamme sekä rajanylityspaikkamme tulevat huomioon otetuiksi, Werning toteaa.
  Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä.
• Valtion ja kuntien yhteisellä investointiohjelmalla tullaan toteuttamaan hankkeita, joilla
  parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Korostan myös Suomen meri- ja sisävesiväylien
  merkitystä kustannustehokkaana ja ilmastoystävällisenä kuljetusmuotona.
  Verkkojen nykyinen kapasiteetti ei tue riittävästi asiakastarpeita, digitaalisia palveluita ja
  automaatiota.
• On hyvä, että siirtomäärärahaa on käytettävissä vuosille 2020-2021. Verkkojen tulee tukea
  yhteiskunnan palveluita ja niiden tulee olla palvelutarvetta vastaavassa kunnossa koko maassa,
  Werning sanoo.

Werning on tyytyväinen myös siihen, että myös kyberturvallisuuskeskus saa 1, 2 miljoonan euron
lisärahoituksen vuodelle 2020. Tämä on tärkeää, jotta keskus voi kehittää ja valvoa
viestintäverkkojen ja- palveluiden toimintavarmuutta sekä turvallisuutta.